Ukrainassa oleva sota on ajanut suomalaisen kalatalouden kriisiin. Normaalisti tähän aikaan vuodesta valmistauduttaisiin viemään Venäjälle sekä kalanpoikasia että rehuja. Nyt on löydettävä nopeasti uudet ostajat, jotta Venäjää varten kasvatettuja kalanpoikasia ei jouduta hävittämään.

Kalojen kasvatus- ja ruokintakausi alkaa jo noin kuukauden päästä. Järkevintä olisi välittömästi nostaa kalankasvatuslupien määrää ja samalla edistää suomalaisen ruokaketjun huoltovarmuutta. Suomalaista kalaa löytyy kaupan kalatiskistä vain, jos alan toimintaedellytykset turvataan.

Kalankasvattajat sekä kalanrehua tuottava Raisioaqua peräävät vastuuministeriöiltä joustavuutta kalankasvatuksen lupaehtoihin. 25.3.2022 ministereille Emma Kari, Jari Leppä, Mika Lintilä ja Annika Saarikko lähetetyn vetoomuksen tavoitteena on kotimaisen rehuteollisuuden toiminnan turvaaminen ja se, että suuri määrä Venäjän-markkinoita varten kasvatettuja kalanpoikasia voitaisiin kasvattaa ruokakaloiksi kotimaassa, hävittämisen sijasta.

”Venäjän-viennin tyrehdyttyä on kotimaisilla tuottajilla ja rehuteollisuudella sekä kalanpoikasia että rehun raaka-aineita nyt runsaasti. Jos näitä poikasia ei saa kasvattaa Suomessa valmiiksi ruokakalaksi on vaarana, että ne hävitetään. Ruokakaloiksi kasvatettuina kyse olisi miljoonien kilojen elintarvikemäärästä. Huoltovarmuuden nimissä nyt tarvitaan hallinnolta joustavuutta”, johtaja Tomi Kantola Raisioaqua Oy:stä sanoo.

Mitä tulisi tehdä?

Valtioneuvosto on korostanut viime viikkoina kotimaisen elintarviketuotannon merkitystä. Kalataloudelle ei toistaiseksi ole osoitettu huomiota, vaikka energian kallistuminen ja kuljetus- sekä kalastuskustannusten nousu rasittavat vakavasti koko kalataloutta.

Ministereille lähetetyssä vetoomuksessa esitetään seuraavia pikaisia toimenpiteitä:

1. Tässä tilanteessa ministeriöiden ja viranomaisten tulee joustaa ja kalankasvattamojen ympäristöluvissa sallittuja kasvatusmääriä tulee pystyä ylittämään kohdennetusti (esimerkiksi enintään 50 %:lla), jotta poikasylijäämä saadaan tuotettua Suomessa aikuisiksi ruokakaloiksi. Samalla kasvattajat sitoutuisivat raportoimaan toiminnasta viranomaisille sekä seuraamaan ympäristön tilaa.
2. Kesällä 2021 Valtioneuvoston vahvistaman Kotimaisen kalan edistämisohjelman toteuttamista tulee nopeuttaa. Viime viikkojen tapahtumien valossa osa toimenpiteistä – kuten päästöperusteiseen luvitukseen siirtyminen – tulee toteuttaa aiottua nopeammin.
3. Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöiden tulee vuosikausien valmistelun jälkeen päästä yhteisymmärrykseen Itämerirehun kriteereistä ja siitä, millä tavalla tämän kiertotalousrehun käyttäminen huomioidaan ympäristöluvituksessa ja kasvatettavissa määrissä.

Kalankasvatuksen lisääminen olisi tässä kriisitilanteessa helppoa. Halukkaille ja soveliaille kasvattamoille kohdistettuna poikkeustoimi ei myöskään rasittaisi ympäristöä. Koska Itämerirehussa silakoiden fosforimäärä siirtyy kasvatettujen kirjolohien muodossa ruokapöydälle, saadaan näin kasvatettua kalaa syömällä jopa vähennettyä Itämeren fosforimääriä kiertotalouden mukaisesti.

Vain alle 20 % kalasta kotimaista

Raisioaqua vetää Suomen suurimman kalankasvatusyrityksen Nordic Troutin kanssa Aalloilta ateriaksi -hanketta, jossa tuodaan esille kalankasvatuksen hyötyjä ja etsitään keinoja, joilla kalaruoan alhainen omavaraisuusaste saataisiin nousuun.

Kalaruoan omavaraisuus on heikolla tasolla – vain alle viidennes suomalaisten ostamasta kalasta on kotimaista. Kalankasvattajat ovat toki pyrkineet lisäämään kasvatusmääriä, mutta niitä ei ole merkittävästi saatu. Yritykset merkittävistä kalaomavaraisuuttamme parantavista lisäluvista ovat pitkään kilpistyneet ympäristöviranomaisten määräyksiin ympäristölupien ehdoista.

”Ympäristöhallinnollamme on nyt mahdollisuus osoittaa joustavuutta ja myötävaikuttaa ratkaisujen löytämiseen tässä hankalassa tilanteessa. Samaan tapaan, miten Norjassa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla toimittiin koronakriisin alussa, kun ravintoloiden sulkeuduttua kalan kulutus putosi ja viranomaiset joustivat kalankasvatusta koskevissa määräyksissä”, Suomen suurimman kalankasvatusyrityksen Nordic Troutin toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar sanoo.

Lisätietoja:
Johtaja Tomi Kantola, Raisioaqua Oy, p. 050 65 304
Toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar, Nordic Trout Oy, p. 044 589 8725

Aalloilta ateriaksi -hanke edistää Itämeren hyvinvointia, kalastusta, korostaa kalankasvatuksen hyötyjä ja ihmisten terveyttä. Hankkeen taakse ovat yhdistäneet voimansa ainoa kotimainen kalanrehunvalmistaja Raisioaqua sekä Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja Nordic Trout. Yksi hankkeen pääsanomista on se, että luvanvarainen kalankasvatus hiipuu Suomessa hälyttävää vauhtia alan selkeisiin hyötyihin ja pieniin ympäristövaikutuksiin nähden aivan liian tiukan sääntelyn takia. Hanke on avoinna kaikille alan toimijoille.