Suomalaiset haluavat lisää kotimaista kalaa – lähes 80 prosenttia lisäisi kalankasvatusta

Suomalaiset syövät nykyään kalaa kaksi kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa. Kalan määrä lautasilla kasvoi tasaisesti myös 2010-luvulla. Kuitenkin suomalaisen kasvatetun kalan omavaraisuusaste on alle 15 prosenttia. Tätä suomalaiset eivät tiedä. Yli puolet suomalaisista luulee kotimaisen kasvatetun kalan omavaraisuusasteen olevan vähintään 60 prosenttia. Vain seitsemän prosenttia kansasta arvioi, Suomessa myynnissä olevan kasvatetun kalan osuuden oikein. Tulokset ilmenevät Kalaneuvos Oy:n toukokuussa 2020 Innolink Researchilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1200 suomalaista.

30 vuotta sitten Suomessa kasvatettiin vuosittain 20 miljoonaa kiloa kalaa. Nyt määrä on 12–14 miljoonaa kiloa, ja se on pääasiassa kirjolohta. Suomeen tuodaan joka päivä keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kalaa kuin viedään.

– Käytännössä moni suomalainen ei kalaa syödessään tiedä syövänsä ulkomaalaista tuontitavaraa. Totuus on, että alle 20 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta kotimaisen kalan syöminen vähenee. Tilanne on absurdi. Etenkin, kun huomioi, että meillä on paljon hyviä kalankasvatuspaikkoja, suomalaisen kalanjalostajan Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen sanoo.

– Suomalainen kalankasvatusala on ajautumassa kriisiin. Tuontikala on syrjäyttänyt kotimaisen kalan suomalaisten lautaselta, omavaraisuusaste on jo hälyttävän alhainen ja kotimaisesta kalasta tulee olemaan pulaa tulevaisuudessa. Suurin syy tähän on se, että kalankasvatuslupia ei ole juuri myönnetty ja vanhoja lupia pienennetään, kun niitä uusitaan. Positiivista on se, että ongelmaan on selkeä ratkaisu: kalankasvatusluvan saamisen helpottaminen, kuten hallitusohjelmassakin lausutaan, Hukkanen jatkaa.

Tässä juoksukilpailussa maalia siirretään sitä mukaa kun edetään

Suomessa on nykyään enää noin 70 ruokakalan tuottajaa. Vuonna 2006 niitä oli 120. Kalankasvatuslaitosten ympäristölupahakemukset käsitellään paikallisissa aluehallintovirastoissa. ELY-keskukset toimivat valtion valvontaviranomaisena ja lausunnonantajana. Alan on kriisiyttänyt paitsi lupien tiukka sääntely ja massiivinen velvoitetarkkailu, myös luvanhakuprosessin konstikkuus, hintavuus sekä prosessin vaikea ennustettavuus. Viranomaiskäytäntö vaihtelee riippuen siitä mikä ELY-keskus on kyseessä. Kalankasvatusala kokee, että tässä juoksukilpailussa maalia siirretään sitä mukaa kun edetään. Luvan saamiseksi haetaan sekä ympäristölupaa että vesitalouslupaa. Vaikka syrjäseuduilla työllistävä kalankasvatuksen alkutuotanto on elintarviketuotantoa, niin olemattomasta ravinnekuormituksesta huolimatta kalankasvatustoiminta rinnastetaan kaivos- ja kemianteollisuuteen.

Käytännössä luvanhakuprosessi kestää vuosia ja maksaa yritykselle vähintään 100 000 euroa riippumatta siitä myönnetäänkö lupa vai ei.

– Ympäristöluvassa määritetään kuormitus, jonka vesialue sietää. Puhtaan ja hyvän veden tilan saavuttaminen on meille elintärkeää, sijaitsevathan tuotantolaitoksemme vedessä. Mikään toiminta ei saa vaarantaa hyvän tilan luokituksen saavuttamista, mutta lähtökohdan käytännön soveltaminen lupia myönnettäessä sekä taakanjako hajakuormituksen ja pistemäisten luvanvaraisten kuormittajien välillä on vielä auki. Lisäksi tietoa luokituksen herkkyydestä ei ole saatavilla ja luokitusjärjestelmä ei ole läpinäkyvä eikä jäljitettävissä, koska se sisältää manuaalisia vaiheita ja yksittäisten henkilöiden tekemiä linjauksia. Tämä vaarantaa suhteellisuusperiaatetta, toteaa kalankasvatusyritys Nordic Troutin toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar.

– Suomessa kalankasvatuselinkeino on ainoa Itämereen vaikuttava toimiala, joka on onnistunut saavuttamaan vesiensuojelun tavoiteohjelman asettamat ympäristötavoitteet. Ravinnepäästöt ovat laskeneet 1990-luvun alusta lähes 70 prosenttia. Hyviin tuloksiin on vaikuttanut erityisesti kalojen rehujen koostumuksen ja laadun muutokset. Kalankasvatus on tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia, yhdellä kilolla rehua saadaan kasvatettua melkein kilo kalaa. Rehutehokkuus on ympäristönsuojelua parhaimmillaan, Romar huomauttaa.

Liki 90 prosenttia suomalaisista kaipaa lisää kotimaista kalaa

Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa. Näin kertoi 86 prosenttia Kalaneuvoksen jo viime vuonna teettämän tutkimuksen vastaajat.

– Lähes 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kotimaista kalankasvatusta tulisi lisätä. Ja vain neljä prosenttia ajattelee, että sitä olisi syytä vähentää. Loput pitäisivät nykyisellään. Kotimainen valmistus on kolmanneksi tärkein valintakriteeri kalaruokaa ostettaessa. Kotimaiselle kalalle olisi menekkiä paljon enemmän kuin nykyisillä kasvatusluvilla kyetään tarjoamaan, Hukkanen kertoo.

Tärkein kriteeri kalaa ostettaessa on maku ja toiseksi tärkein hinta. Kotimainen kala on elintarvikekaupassa keskimäärin huomattavasti ulkomaista kalaa hintavampaa. Siinäkin suurin tekijä on kasvatuksen vähäisyys. Kun kasvatuslupia ja kasvattajia olisi enemmän, tuotantovolyymit nousisivat ja kotimainen, kasvatettu kala tulisi kilpailukykyisemmäksi.

Kalan omavaraisuus on huoltovarmuutta

Koronakriisi on muistuttanut huoltovarmuuden tärkeydestä. Kalaravinto ei virallisesti kuulu huoltovarmuuden piiriin, mutta kalaravinnon omavaraisuus on nähtävissä huoltovarmuustekijäksi. Omavaraisuus on sisäistä kykyä tyydyttää paikalliset tarpeet.  Omavaraisuusaste taas tarkoittaa kansallisen tuotannon kykyä kattaa tuo tarve. Ja huoltovarmuus on kriisiajan poikkeusoloihin valmistautumista. Kun Suomen kasvatetun kalan omavaraisuusaste on alle 15 prosenttia, maa on tältä osin käytännössä valmistautumaton kriisiaikaan.

– Kriisitilanteessa korostuu sen tärkeys, mitä meiltä löytyy omasta takaa. Mutta jos meidän valmiutemme kalaluonnonvaran hyödyntämiseen ovat nykyisellä tasolla, emme saa siitä paljon irti, Kalaneuvoksen Toni Hukkanen tiivistää.

Kalankasvatus pienentää Itämeren ravinnekuormaa

Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan kehittämän Baltic Blend -itämerirehun ansiosta kalankasvatus voi olla myös ympäristöteko.

Baltic Blend -rehun valmistusta varten kalastetun silakan ja kilohailin mukana nostetaan Itämerestä suurempi määrä fosforia kuin mitä koko kotimaisesta kalankasvatuksesta palautuu takaisin mereen. Kalankasvatuksen typpikuormitus puolestaan pienenee ravinteiden kierron seurauksena merkittävästi. Jokainen Baltic Blendillä kasvatettu kala vähentää siis Itämereen muutoin päätyvää fosfori ja typpikuormaa.

– Kalankasvatuksen osuus Itämeren kokonaisravinnekuormasta on ylipäätään vain prosentin luokkaa eikä kalankasvatuksen lisäämisen tarvitse kuormittaa merta lisää, vaan päinvastoin se voi jopa poistaa fosforia. Baltic Blend -rehu tuli käyttöön vuonna 2016. Vuosien 2016 ja 2019 välillä rehujen raaka-aineeksi kalastettujen silakoiden ja kilohailien mukana poistettiin merestä 50 000 kiloa enemmän fosforia kuin koko kalanviljelyelinkeino oli sitä Itämereen tuottanut. Kun gramma fosforia tuottaa laskennallisesti yhden kilon sinilevää, Itämeri on Baltic Blendin ansiosta säästynyt 50 000 tonnilta sinilevää. Ja koko suomalaisen kalankasvatuksen typpikuorma Itämereen on pienentynyt vuoden 2016 jälkeen 75 prosenttia. Kotimainen kalankasvatus tuottaa siis erittäin terveellistä ruokaa ja hoitaa samalla Itämeren tilaa. Eikö tällaisen ruuantuotannon tulisi siis kasvaa, Raisioaquan johtaja Tomi Kantola kysyy.

Aalloilta ateriaksi -hanke alkaa nyt

Raisioaqua, Kalaneuvos sekä kotimainen Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja Nordic Trout käynnistävät nyt laajan yhteistyöhankkeen. Hankkeen nimi on Aalloilta ateriaksi. Se tuo koko kalaelinkeinoon liittyvää tietoa aiempaa laajemmin suomalaisten tietoisuuteen ja edistää kotimaista kalankasvatusta.

Aalloilta ateriaksi -hanke edistää Itämeren hyvinvointia, kalastusta, korostaa kalankasvatuksen hyötyjä ja ihmisten terveyttä. Yksi hankkeen pääsanomista on se, että luvanvarainen kalankasvatus hiipuu Suomessa hälyttävää vauhtia alan selkeisiin hyötyihin ja pieniin ympäristövaikutuksiin nähden aivan liian tiukan sääntelyn takia.

– Miksi pitäisi rajoittaa kotimaisen kasvatetun kalan tuotantoa, kun meillä on erinomaiset olosuhteet kasvattaa terveellistä ja suomalaisten haluamaa ruokaa ympäristöä kuormittamatta, Raisioaquan Tomi Kantola kysyy.

Kalaneuvos Oy:n toukokuussa 2020 teettämän tutkimuksen toteutti Innolink Research. Tutkimukseen vastasi 1200 suomalaista ja vastaajaprofiili on painotettu vastaamaan koko Suomen väestörakennetta.

Aalloilta ateriaksi -tiedotustilaisuus järjestettiin 26.5. virtuaalisena.
Tilaisuuden tallenne on nähtävillä osoitteessa: https://www.mediaserver.fi/live/aalloilta-ateriaksi

Lisätietoja:
Kalaneuvos Oy, varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen, puh. 050 090 0378, toni.hukkanen@kalaneuvos.fi

Nordic Trout Ab, toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar, puh. 044 5898 725, alf-hakan.romar@nordictrout.com

Raisioaqua Oy, johtaja Tomi Kantola, puh. 050 653 04, tomi.kantola@raisio.com

Kalaneuvos Oy on suomalainen perheyritys, joka on valmistanut laadukkaita kalatuotteita jo vuodesta 1975 lähtien. Yritys toimii Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa. Kalaneuvos on edelläkävijä kalanjalostuksessa, kalan tukkukaupassa, maahantuonnissa ja -viennissä sekä kalankasvatuksessa. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi korkealaatuisia kalatuotteita Kalaneuvos-tuotemerkin ja kaupan Private Label -merkkien alla. Korkean laadun ja ylivoimaisen maun takaavat taidokkaasti jalostetut ja valmistetut tuotteet, Suomen puhtaissa vesissä kasvaneet ja kasvatetut kalat sekä parhaat tuontiraaka-aineet.

Kalaneuvos-konserniin kuuluu Martin Kala Oy Turussa ja Kaskisissa, joka on Suomen suurin silakkafileen valmistaja. Konsernin liikevaihto oli 80 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kalaneuvos-konserni työllistää yhteensä noin 155 työntekijää. Yritykset käsittelevät yli 12 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa.

Kalaneuvos Oy ja Hukkasen yrittäjäperhe omistavat kalankasvatukseen keskittyneen Nordic Fish -konsernin. Nordic Fish ja sen tytäryrityksen Nordic Trout:n yli 30 toimipistettä sijaitsevat Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Vuonna 2019 Nordic Fish -konsernin liikevaihto oli 34 miljoonaa euroa. Kalankasvatuskonserni työllistää yli 120 henkilöä ja käsittelee noin 10 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Yhdessä Hukkasten yritykset muodostavat Suomen suurimman kala-alan toimijan. kalaneuvos.fi

Raisioaqua on osa Raisio-konsernia. Raisioaqua on ympäristöystävällisten rehujen edelläkävijä, joka tarjoaa asiakkailleen kestävän kehityksen mukaiset rehut ja pohjoisen olosuhteisiin sovelletut toimivat ruokintaratkaisut. Innovatiiviset, kalojen hyvinvointia edistävät ja kalan rasvahappojen optimointiin suunnitellut rehumme tekevät Raisioaquasta luotettavan kumppanin. Raisioaquan ruokintakonseptia noudattavat sopimusasiakkaat voivat hyödyntää markkinoinnissaan kirjolohelle ja siialle rekisteröimäämme Benella-tuotemerkkiä. www.benellakala.fi